Jääkö paluu normaaliin vain haaveeksi?
Ihmisen hygieeninen muisti on todella lyhyt. Sen osoittivat hyvin 2000-luvun eläinperäiset virusepidemiat, jotka olivat ”valitettavasti” kovin lyhytaikaisia ja hyvin alkaneet käsienpesu- ja pintahygieniakäytänteet unohtuivat parissa kuukaudessa. Mutta olisiko tämä puolentoista vuoden kärvistely jättänyt meihin ja käyttäytymiseemme pysyvämmän jäljen? Vaikea vielä sanoa, koska tätä pandemiaa aiheuttava virus on niin erilainen kuin monet aikaisemmat. Uudet virusvariantit puskevat ilmatilaan niin nopeasti, että kreikkalaiset aakkoset kohta loppuvat. Auttavatko rokotukset ja mikä on rokotuskattavuus, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia sairastetusta taudista on ja kuinka yhteiskunta kestää poikkeustilaa. Ennusteiden mukaan zoonoosit, eläimistä peräisin olevat tarttuvat taudit ovat ihmiskunnan suurin vitsaus jo vuoteen 2050 mennessä.
Jääkö haave paluusta normaaliin elämään, siihen ennen pandemiaa, vain haaveeksi vai onko meillä jo uusi normaali. Tämä uusi normaali tehostettujen hygieniakäytänteiden myötä on laskenut monien muiden tarttuvien tautien osuutta, toki myös ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen, etätyöskentely, hengityssuojainten käyttö jne. ovat vaikuttaneet asiaan. Tämä on hyvä uutinen ja kertoo siitä miten käyttäytymisellämme voimme vaikuttaa tarttuvien tautien leviämiseen.
Miten voimme parantaa hygieniaa terveyden-
huollossa
potilas- ja työ-
turvallisesti?
Ihmiskunta on selvinnyt katastrofeista, luonnon tai omista aiheuttamistaan, miljoonia vuosia ja vaikeuksista on opittu sekä kehitetty uusia innovaatioita, jotka auttavat meitä selviytymään. Lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen työurani aikana terveydenhuollon hygienian parissa, olen nähnyt juuri erilaisten epidemioiden ja pandemioiden lisäävän terveysteknologian kehitystä. Uusia ideoita, teknologioita ja jopa uusia yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Kaikki eivät ole välttämättä käyttökelpoisia, eivät edes turvallisia, mutta onneksi suomalainen terveysteknologian lainsäädäntö ja valvonta sekä vastuulliset uusia innovaatioita tuottavat yritykset auttavat terveydenhuoltoa.
Itse haaveilen myös toimivasta ja helppokäyttöisestä automaattisesta käsihuuhdeannostelijasta, joka vielä opettaisi käyttäjäänsä entistä parempiin toimintatapoihin.
Kirsi Saukkonen
Miten voimme parantaa hygieniaa terveydenhuollossa potilas- ja työturvallisesti ottaen huomioon ympäristöturvallisuuden ja kokonaistaloudellisuuden? Käsihygienian osalta tärkeintä on asenteisiin vaikuttaminen ja käsihygienian toteutuminen isolla prosentilla! Itse haaveilen myös toimivasta ja helppokäyttöisestä automaattisesta käsihuuhdeannostelijasta, joka vielä opettaisi käyttäjäänsä entistä parempiin toimintatapoihin. Pintahygieniassa tarvitsemme biosideja, koska mikrobeista on tietyissä olosuhteissa pakko päästä eroon mahdollisimman tehokkaasti. Voimme valita tänä päivänä turvallisia ja tehokkaita biosideja, jotka täyttävät euronormien mukaiset tehotestit. Manuaaliseen puhdistukseen ja desinfektioon voimme valita kerta- tai monikäyttöisiä pyyhkeitä ammattiryhmästä riippuen. Hoitohenkilökunnan työtä helpottaa ja nopeuttaa kertakäyttöiset desinfektiopyyhkeet. Tutkimusten mukaan manuaalisen pintapuhdistus/desinfektion jälkeen lähes 50% pyyhityistä pinnoista sisältää vielä tautia aiheuttavia mikrobeja. Tätä ns. henkilökohtaista pyyhintäkädenjälkeä avustamaan on kehitetty erilaisia automaattisia desinfektiomenetelmiä, jotka saavuttavat desinfioitavassa tilassa jokaisen nurkan. Desinfioivat valot (UV-C ja sinivalo) suorittavat työnsä kemikaalittomasti, johon ympäristö- ja työturvallisuus näkökohtien takia olisi äärimmäisen tärkeää pyrkiä. Potilaan lähiympäristön hygieniaa nostavat erilaiset antimikrobiset tai helposti puhdistettavat sekä kertakäyttöiset tekstiilit. Osa kertakäyttöisistä tekstiileistä on tänä päivänä jopa biohajoavia ja terveydenhuollon laitosten olisi hyvä panostaa tulevaisuudessa myös tällaisten materiaalien kierrätykseen tiloissaan.
Jo yli kymmenen vuotta vanhassa tutkimuksessa todettiin, että kehittyneissä maissa saatavilla olevilla teollisuuden tarjoamilla tuotteilla ja menetelmillä, voidaan vähentää hoitoon liittyvien infektioiden määrää noin 40%:lla edellyttäen, että tuotteet ja menetelmät otetaan käyttöön ja niiden käyttö perehdytetään hyvin loppukäyttäjille. Lähdetään rakentamaan uutta normaalia ennakkoluulottomasti ja ennaltaehkäisemään sekä varautumaan tulevien pandemioiden varalta.
