Kun potilas saa trakeostomian tehohoidon yhteydessä, alkaa tästä usein vieroittumisvaihe mekaanisesta ventilaatiosta. Tämä tarkoittaa usein sitä, että potilasta voidaan pitää hereillä enemmän, kun epämiellyttävä intubaatioputki on poistettu hengitysteistä. Tämä avaa uuden mahdollisuuden kommunikointiin potilaan kanssa entistä paremmin.

Kommunikaatio keskiössä – miksi se on tärkeää

Potilaalle itsensä ilmaisun mahdollisuuden antaminen ei ole ainoastaan psykologisesti merkityksellistä vaan se parantaa myös hoidon laatua, koska hoitohenkilökunta voi helpommin tulkita potilaan tarpeita, kipuja ja huolia. Tutkimukset osoittavat, että parantunut kommunikaatio trakeostomian saaneilla potilailla edistää sekä elämänlaatua että nopeampaa toipumista.

Vaihtoehtoja varhaiseen kommunikaatioon

Above Cuff Vocalization (ACV)

Yksi varhaisista menetelmistä on Above Cuff Vocalization (ACV). Tekniikassa ilmaa tai happea johdetaan subglottisen imulinjan kautta kuffin yläpuolelle, mikä mahdollistaa ilman kulun kurkunpään ja äänihuulten läpi. Tämä voi mahdollistaa äänentuoton ilman, että kuffia tarvitsee tyhjentää. ACV vaatii kuitenkin erityisosaamista eikä sovi kaikille potilaille. Sekä tehohoitolääkärin, sairaanhoitajan ja usein myös puheterapeutin arvio on tärkeä hoidon sopivuuden määrittämiseksi.

2. Puheventtiilit hengitystuen aikana

Potilaille, jotka kestävät ventilaation ilman täytettyä kuffia, mutta tarvitsevat yhä hengitystukea, on nykyisin saatavilla kehittyneitä puheventtiilejä (esim. Primedi Phon Vent), jotka toimivat sekä mekaanisen ventilaation, että korkean virtausnopeuden hapenhoidon (HFOT) aikana. Tämä mahdollisuus on mullistanut trakeostomiapotilaiden kommunikaation.

Ceron ym. (2020)¹⁾ mukaan puheventtiilin varhainen käyttöönotto parantaa kommunikaatiota, mutta myös mobilisaatiota, osallisuutta ja yhteistyötä potilaan sekä hoitohenkilöstön välillä. Tämä vähentää sedaation ja kipulääkkeiden tarvetta, mikä puolestaan pienentää tehohoitodeliriumin riskiä (Sutt ym., 2020)²⁾.

Vaikutukset nielemiseen ja aspiraatioon

Puheventtiilin käytöllä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia myös nielemiskykyyn. Jo vuonna 1993 Manzano³⁾ ym. osoittivat, että potilailla, jotka käyttivät puheventtiiliä, oli merkittävästi parantunut kommunikaatiokyky ilman haitallisia sydän- ja verenkiertoelimistön vaikutuksia. Samalla havaittiin vähentynyt aspiraatioriski ja parantunut nielemistoiminta. Kyky niellä oikein on ratkaisevaa ravitsemuksen, turvallisuuden ja infektioriskien, kuten keuhkokuumeen ehkäisyn kannalta.

Puheterapeutin rooli – usein alihyödynnetty voimavara

Pohjoismaalaisessa, myös suomalaisessa tehohoidossa puheterapeutit ovat valitettavasti yhä melko rajallinen resurssi, erityisesti yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Heidän roolinsa trakeostomiapotilaiden hoidossa on kuitenkin merkittävä. McRae ym. (2020)⁴⁾ mukaan puheterapeutit tuovat ratkaisevaa osaamista äänen, nielemisen ja kuntoutuksen alueilla. Heidät tulisi liittää hoitotiimiin jo varhaisessa vaiheessa potilaan hoitotulosten parantamiseksi.

Puheventtiilit tehohoidossa ovat tehokas väline palauttamaan ääni, identiteetti ja itsemääräämisoikeus potilasryhmälle, joka on usein vaiennettu. Käyttämällä hyväksi todettuja tekniikoita, kuten ACV:tä, ja moderneja puheventtiilejä yhdessä puheterapeutin asiantuntemuksen kanssa, voimme parantaa sekä kliinisiä että inhimillisiä lopputuloksia trakeostomiapotilaille.

Trakeostomiahoidon nykytila ja kehitys

Suomessa trakeostomiahoidon rakenne ja saatavuus vaihtelevat eri alueilla, mutta kiinnostus hoidon kehittämiseen ja yhtenäistämiseen on kasvussa. Tärkeä osa tätä kehitystä ovat kansallinen hoitosuositus: Trakeostomoidun potilaan trakeostomiakanyylin ja trakeostooman päivittäinen hoito, joka löytyy osoitteesta www.hotus.fi⁵⁾

Ruotsissa Sahlgrenskan yliopistosairaalassa puheterapeutit kuuluvat useisiin erikoistuneisiin hoitoryhmiin, erityisesti korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa sekä neurologisessa kuntoutuksessa. Tämä luo hyvät organisatoriset edellytykset trakeostomiapotilaiden arviointiin ja hoitoon.⁶⁾

Vaikka nämä esimerkit Ruotsista ovat myönteisiä, on edelleen eroja kehittyneen trakeostomiahoidon toteutuksessa. Pienemmissä sairaaloissa saattaa puuttua koulutus, puheterapeutit tai tekniset apuvälineet kuten puheventtiilit. Tässä kansalliset suositukset olisivat keskeisessä roolissa tukemassa hoidon rakenteellista kehittämistä myös pienemmissä yksiköissä.

Yhteenveto

Puheventtiilit tehohoidossa ovat tehokas väline palauttamaan ääni, identiteetti ja itsemääräämisoikeus potilasryhmälle, joka on usein vaiennettu. Käyttämällä hyväksi todettuja tekniikoita, kuten ACV:tä, ja moderneja puheventtiilejä yhdessä puheterapeutin asiantuntemuksen kanssa, voimme parantaa sekä kliinisiä että inhimillisiä lopputuloksia trakeostomiapotilaille.

On aika nähdä kommunikaatio yhtä tärkeänä vitaaliparametrina kuin hengitys, verenkierto ja tajunta – sillä sitä se on.

Lähde

Ceron, M., Romero, C. M., & Rojas, S. V. (2020). Early use of speaking valve in tracheostomized ICU patients: A prospective evaluation. Respiratory Care, 65(7), 1017–1023. https://doi.org/10.4187/respcare.07239
Sutt, A. L., Caruana, L. R., Dunster, K. R., Cornwell, P. L., & Fraser, J. F. (2020). Speaking valves in critically ill tracheostomised patients weaning off mechanical ventilation—do they facilitate earlier decannulation? Journal of Critical Care, 55, 144–149. https://doi.org/10.1016/j.jcrc.2019.10.001
Manzano, J. L., Lubillo, S., Henríquez, D., Martín, J. C., Pérez, M. D., & Wilson, D. J. (1993). Verbal communication of ventilator-dependent patients. Critical Care Medicine, 21(4), 512–517. https://doi.org/10.1097/00003246-199304000-00010
McRae, J., Moss, C., Garske, L., & Sutt, A. L. (2020). Speech-language pathology-led tracheostomy weaning and decannulation: A literature review. Dysphagia, 35(1), 1–10. https://doi.org/10.1007/s00455-019-10037-3
Hotus-hoitosuositus (2023). Trakeostomoidun potilaan trakeostomiakanyylin ja trakeostooman päivittäinen hoito. https://hotus.fi/hoitosuositus/trakeostomoidun-potilaan-trakeostomiakanyylin-ja-trakeostooman-paivittainen-hoito/#
Trakeostomigruppen Sverige. (2022). Nationella riktlinjer för trakeostomivård. Hämtad från https://www.trakeotomi.se