Hengitysteiden hallinta on kriittisesti sairaan sekä vammautuneen potilaan hoidossa prioriteetti. Intubaatiota riittävän happeutumisen ja ventilaation turvaajana, avoimen ilmatien varmistajana sekä mahan sisällön aspiraation estäjänä pidetään korkeana standardina.
Tarve hengitystien varmistamiselle sairaalan sisällä kuin ensihoidossakin on käytännössä sama: hypoksian, hypoventilaation sekä aspiraation esto. Hengitystien hoito erityisesti intuboimalla sairaalan ulkopuolella on melko harvinaista, pois lukien sydänpysähdystilanteet ja on siksi haasteellinen muun, kuin ensihoitolääkärin suorittaa. Viime vuosikymmeninä on markkinoille tullut vaihtoehtoisia ilmatien hallinnan välineitä vaihtoehtona intubaatiolle. Nämä supraglottiset hengitystievälineet (SAD) ovat helppokäyttöisiä ja mahdollistavat tehokkaan ventilaation esimerkiksi elottomalla potilaalla.
Ottaen huomioon, että hengitystien hallinta on monimutkainen kokonaisuus, jonka osalta toivottavasti mahdollisimman monessa paikassa on luotu protokolla, tulee toimenpidettä harjoitella säännöllisesti. Itse intubaation suorittaminen ei ole teknisesti kovin monimutkaista, mutta sen tarpeen arviointi mahdollisine lääkkeineen tekevät siitä haastavan. Kun tähän lisätään vielä suorittajan mahdollinen vähäinen kokemus toimenpiteestä, muuttuukin se jo vaikeaksi.
Simulaatio mahdollistaa harjoittelun turvallisessa ympäristössä, jossa mahdollisten virheiden tekeminen ei aiheuta haittaa oikealle potilaalle.
Simulaatioharjoittelu on turvallinen tapa harjoitella terveydenhuollon harvinaisia tilanteita. Täysimittainen simulaatioharjoittelu on noussut suosioon Suomessa vasta 2000-luvulla. Simulaatio mahdollistaa harjoittelun turvallisessa ympäristössä, jossa mahdollisten virheiden tekeminen ei aiheuta haittaa oikealle potilaalle. Jokaisessa simulaatioharjoituksessa määritetään oppimistavoite, esimerkiksi hengitystien varmistaminen jollakin tietyllä välineellä. Harjoittelutapahtumaan tulee varata riittävästi aikaa, jotta yllättäviin tilanteisiin voidaan varautua ja jotta harjoittelun jälkeen on aikaa käydä itse tilanne läpi.
Suomalaisessa terveydenhuollossa hengitystien pääsääntöisesti varmistaa siihen erikoistunut anestesia- tai ensihoitolääkäri. Sairaalan ulkopuolella tulee tilanteita, jolloin hengitystien esimerkiksi ensihoidossa varmistaa mahdollisesti erikoiskoulutettu ensihoitaja tai kenttäjohtaja, joka on harjoitellut toimenpidettä simulaationukella sekä leikkausyksikössä. Riittävällä harjoittelulla, tilanteisiin varautumalla, protokollia luomalla on mahdollista parantaa tämän korkean riskin toimenpiteen onnistumisprosenttia niin sairaalan sisällä kuin ulkopuolellakin.
