Kertakäyttöisten alipaineimujen tarve kasvaa
Alipaineimuhoidosta puhuttaessa käytössä on useita termejä. Alipaineimusta käytetään englanninkielistä termiä Negative Pressure Wound Therapy (NPWT). Tämän lisäksi käyttöön on tullut muita termejä, kun hoitomahdollisuudet laajenevat ja vakiintuvat ja indikaatioille saadaan lisää tutkittua tietoa tueksi. Hyvä esimerkki uusista lyhenteistä alipaineimuhoidosta puhuttaessa on lyhenne ciNPT, sillä alipaineimuhoito on vakiinnuttamassa asemaansa myös suljettujen haavojen hoidossa. Suomenkielisiä termejä ovat alipaineimu (API) sekä alipaineimuhoito (APIH).1)
Hoidon organisoinnissa sekä sairaalan hoitojaksoissa on tapahtunut viimevuosina suuria muutoksia. Perusterveydenhuollossa hoidetaan monimutkaisempia haavoja hoitajien toimesta, koska potilaat siirretään yhä nopeammin ja useammin avohoitoon. Alipaineimupotilaiden määrä on kasvanut perusterveydenhuollossa ja siten pienelle, kertakäyttöisille alipaineimulaitteille on syntynyt omat tarpeensa. Vielä Vuonna 2007 Mendonca et al. toi esille, kuinka alipaineimulaitteet ovat äänekkäitä ja painavia laitteita, jotka estävät melullaan potilaan nukkumisen ja siten laskevat potilaan elämän laatua.2) Tämän päivän laitekehitys on huomioinut sekä hoitohenkilöstön käyttömukavuuden että potilaan hyvinvoinnin niin, että haavan paranemista tukevat ominaisuudet eivät ole vähentyneet.
Potilasvirta perusterveydenhuoltoon on myös tuonut esiin hoitohenkilöstön kouluttamisen tärkeyden, jotta alipaineimuhoitoa voidaan toteuttaa turvallisesti. Turvallisen hoidon toteutus vaatii hoitajien yksilöllistä kouluttamista. Hoitohenkilöstöltä hoidon toteuttaminen vaatii perusperiaatteiden hallitsemista haavanhoidosta ja käytettävän laitteen sekä siihen kuuluvien sidosten käytön osaamista. Vastuuhoitaja-käytäntö oli vielä hetki sitten yleistä terveydenhuollon laitoksissa. Ongelmaksi on tullut hoitajavaihtuvuus ja tänä päivänä onkin siirrytty siihen, että jokainen hoitoyksikön hoitaja toteuttaa haavan alipaineimuhoitoa ja käy laitekoulutuksessa, joka tarjotaan hänen omassa yksikössään. Monessa hoitoyksikössä lähihoitajat toteuttavat haavahoitoa ja lisäkouluttautumisen mahdollisuudet haavanhoidon perusteiden hallitsemiseksi ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään tulvaisuudessa. Laitteiden tarjoajalla on aina koulutusvastuu myymästään laitteesta ja sen riittävällä organisaatiokoolla turvataan laitetuki koko Suomeen samantasoisesti. Myös erilaiset tavat järjestää koulutusta kuten webinaarit, hybridikoulutukset sekä Teamsin kautta pidettävät laitekoulutukset lisäävät tuotekoulutuksen saavutettavuutta.
Selkeälle, muutaman napin painalluksen vaativalle laitteelle on tarpeensa myös Suomessa, jossa hoitohenkilöstö alkaa olla kansainvälistä ja alipaineimuhoito laajenee myös kotihoitoon sekä vanhuksia hoitaviin yksiköihin. Laitteiden kehityksessä on yhä enemmän huomioitu käyttömukavuutta kuten laitteiden pieni koko, hiljaisuus käytön aikana, laite on helposti ladattavissa ja säiliön vaihto onnistuu ilman erikoistaitoja. Potilaan on helpompi sitoutua alipainehoitoon, kun laitteessa ei ole sellaisia ominaisuuksia, mitkä rajoittavat elämää, kuten äänekkyys tai paino. Hoidon aiheuttamaan kipuun on myös pystytty vaikuttamaan kehittämällä vaahtosidosta siten, ettei haavaan kasvanut uusi kudos kasva siihen enää helposti kiinni.
Haavan pienenemistä sekä uuden kudoksen kasvamista saadaan enemmän aikaan vaihtelevalla (VPT) sekä intermittoivalla alipaineella (IPT) kuin jatkuvalla alipaineella.3) Siksi vaihteleva alipaine 80/30mmHg tai 125/30mmHg on potentiaalinen vaihtoehto kroonisen haavan paikallishoidoksi. Tämän hoitomuodon toteutuksesta on tehty kivuttomampi ja myös sidostiiviyteen vaikuttavat seikat on huomioitu. Tämä hoitomuoto on ollut Suomessa vähemmän käytössä, vaikka sen haavaa kiihdyttävästä paranemisesta onkin näyttöä.3) Samassa tahdissa sidokset ovat kehittyneet pehmeämmiksi, ja ne asettuvat hyvin anatomisesti haastaviinkin kohtiin, eikä sidoksen tiivistäminen vaadi erikoisosaamista tai aikaisempaa kokemusta.
Alipaineimuhoidon toteutus vapauttaa myös hoitoresursseja erityisesti runsaasti erittävien haavojen osalta, koska laitteessa oleva säiliö kerää eritteen eikä tiheitä sidosvaihtoja tarvita.
Hoidon onnistumiselle luo hyvän pohjan potilaan sitoutuminen hoitoonsa, johon hän tarvitsee tukea hoitohenkilöstöltä sekä läheisiltään. Hoidon ohjaustilanteeseen olisikin hyvä pyytää läheinen mukaan perehtymään hoidon toteutukseen.4) Selkeät kirjalliset ohjeet, jotka potilas ymmärtää, luovat turvallisuutta kotona pärjäämiselle laitteen kanssa. Monet potilaat osaavat hyödyntää myös käyttöohjevideoita.
LÄHTEET:
1. Alipaineimu osana haavahoitoa (Jaana Korhonen ja Mervi Niskanen Haava-lehti 1/2023)
2. Roberto Cuomo, Luca Grimaldi, Giuseppe Nisi, Irene Zerini, Francesco Ruben Gardino & Cesare Brandi: Ultraportable devices for negative pressure woyund therapy: First compatayive analysis. Journal of invetigative surgery 2019.
3. Malin Malmsjö, Lotta Gustafsson, Sandra Lindstead, Bodil Gesslein, Richard Ingemansson: The effects of variable, intermittent and continuous negative pressure wound therapy,using foam or gauze on wound contraction granulation tissue formation and ingrowth into yhe wound filler 2012.
4. EWMA document Negative pressure wound therapy 2024.